Mitä tarkoittaa “Asmo – No Exit. Kuinka tapoin rakkaani ja muita tarinoita startup maailmasta”

Pilkon kirjani nimen nyt osiin ja selitän miksi tällainen nimi.

Asmo. Tämä on minun etunimeni. Ja yleensä myös yrityksieni ja tuotteideni alku. Asmotor, Asmo Solutions, Asmo-laturi, Asmo -kirja. Ääliömäistä itserakkautta, erinomaisen oivaltavaa vai jotain ihan muuta? Siitä saat vetää omat johtopäätöksesi. Ainakin muistat minun nimeni vai mitä? 🙂 Suomi on pullollaan yrityksiä joissa vilahtaa omistajan nimi. Jussin pyöräpiste, Pärnäsen korjaamo ja Pörhön autoliike.

No Exit. Kirjassa seikkaillaan startupmaailmassa jossa luotsasin perustamaani yritystä. Startup yritysten tavoitteena on lopulta myydä koko yritys suuremmalle tekijälle ja näin lyödä rahoiksi samalla kun pääsee itse eroon koko yrityksestä. Ihanteellinen ulospääsy omasta yrityksestä. Exit.
No Exit – Ei ulospääsyä. En myynyt yritystä vaan tuli konkurssi. Ei ollut enää muuta ulospääsyä. No Exit.

Kuinka tapoin rakkaani. Startupmentaliteettiin kuuluu, että kokeillaan uusia ideoita ja koitetaan tehdä niistä kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka tekisit mielestäsi aivan loistavan tuotteen mutta se ei myy tai ei ole kannattavaa valmistaa, niin tuote täytyy tappaa ja lähteä tekemään jotain muuta. Tuote tai idea täytyy tappaa vaikka kuinka rakastaisit sitä. Kill your darlings. Tapa rakkaimpasi. Tapoin useita tuotteita ja ideoita matkan varrella. Myös sellaisia joita pidin erinomaisina. Vaikka idea olisi erinomainen, ei sitä voi tehdä jos se ei ole kannattavaa liiketoimintaa. Ikävä kyllä.

Muita tarinoita startupmaailmasta. Jottei kirja pelkkää synkistelyä olisi niin kerron useita mullistavia kokemuksia, outoja ja hauskoja sattumuksia mitä tässä matkallani startup vuoristoradassa kohtasin. Startupmaailma on hassu paikka.

Miksi sitten kirjan nimessä on suomea ja englantia sekaisin? Koska tällaisella finglish -nimisellä kielellä seikkailin ja pärjäsin viimeiset viisi vuotta, niin pitäähän sitä saada kirjan kanteenkin.

Lue ilmaiseksi kirjani kolmekymmentä ensimmäistä sivua lataamalla ne tästä.

Miten rahoitin kirjan kirjoittamisen myymällä siitä mainoksia

Kirjoitin kirjan josta muotoutui lopulta startup-maailmaan sijoittuva seikkailukirja. Lähtökohta kirjan kirjoittamiselle oli, että yritykseni oli juuri mennyt nurin ja minulle lankesi henkilökohtaisesti maksettavaksi konkurssista 65 000 euroa velkaa. Olin taannut osan yrityksen lainoista silloin kun kaikki näytti hyvältä ja valoisalta. Tuolla summalla olisin jo lähestulkoon saanut Teslan. Nyt tätä kirjoittaessani mietin, että Tesla on yrityksenä konkurssissa ennen kuin minä ajelen heidän autollaan.

Tällä hetkellä vielä hiukan liian kaukainen tavoite

Kirjoitin kirjaa reilut kymmenen kuukautta. Minun täytyi saada keskittyä kirjani kirjoittamiseen eikä huolehtia vain siitä miten saan maksettua konkurssivelkojeni kuukausilyhennykset pankille. Jos olisin haalinut itselleni mahdottomat määrät töitä, niin olisin voinut maksaa konkurssilainani kuukausilyhennykset ja elättänyt itseni sekä perheeni. Tällöin kuitenkin kirjan kirjoittaminen olisi jäänyt vastaavasti vähemmälle tai pahimmassa tapauksessa kirja olisi jopa jäänyt kokonaan tekemättä.

Minun täytyi siis miettiä joku muu ratkaisu. Halusin aikaa koota itseäni ja miettiä mitä elämässäni seuraavaksi haluan tehdä. Halusin keskittyä kirjan kirjoittamiseen. Yksi vaihtoehto olisi kirjan ennakkomyynti. Mutta olen noita ennakkomyyntikampanjoita jo pitänyt itse ihan tarpeeksi. Jotain erilaista pitäisi tehdä nyt.

Päätin myydä mainospaikkoja kirjastani. Sallisia twiitin mittaisia mainostekstejä kirjan footeriin. Logokin sinne mahtuisi. Uskoin saavani suhteellisen helposti myytyä mainospaikkoja niin ettei tämä mainosmyyntiurakka vaatisi minulta kauheasti lisää aikaa ja energiaa vaan voisin keskittyä tosissani kirjoittamiseen.

Rupesin listaamaan ylös yrityksiä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä viimeisen neljän vuoden aikana. Otin yhteyttä näihin kavereihin messengerillä, sähköpostilla ja naamatusten ja kysyin haluaisivatko he ostaa mainospaikan kirjastani. Kerroin käyttäväni tienestit konkurssiveloistani selviämiseen. Kysyin noin kolmeltasadalta yrittäjältä ja heistä satakunta osti kuin ostikin mainospaikan. Tienasin melkein kymmenentuhatta euroa noilla mainoksilla ennen kuin kirja oli valmis. Näin sain tarpeeksi pesämunaa, jotta pystyin maksamaan konkurssivelna lainanlyhennyksi usean kuukauden ajalta. Näin sain kaipaamani mielenrauhan ja sitä kautta työrauhan kirjan kirjoittamiseen.

Vaikka näin moni yritys tai taho ostikin mainospaikan, niin kielteisiä vastauksia tuli kuitenkin sitäkin enemmän. Jokainen ei vastaus burnoutin herkistämässä mielentilassa ei helpota lainkaan burn outin parantamista. Ei helpota vaikka nuo kielteisetkin vastaukset toki oli kaikella rakkaudella ja lämmöllä kirjoitettu. Ainoastaan yksi yritys vastasi painokkaasti “all capseilla”, että EMME lähde mukaan tähän. Se riitti. En enää halunnut jatkaa myyntiä. Pääni hajoaisi. Kyllä tämä määrä jo riittää. Sain kuitenkin jo monen kuukauden edestä kiitorataa ja rahaa konkurssivelkojen lyhentämiseen.

Kirjakin valmistui lähes suunnitellulla aikataululla ja on löytänyt paikkansa useista kirjakaupoista ja kirjastoista ympäri maan.

Voit lukea ilmaiseksi kirjani 30 ensimmäistä sivua tästä klikkaamalla.

Lämmitystalkoot

Lämmitystalkoot

Kaikki on ihan varmasti huomanneet jatkuvan negatiivisen kirjoittelun sekä sosiaalisessa-, että perinteisessä mediassa. Jatkuva vikoihin, virheisiin ja puutteisiin keskittyminen, vihapuhe, valemediat. Joka tuutti täynnä tätä. Positiivisten uutisten kommenteissa on lähes poikkeuksetta pelkkää negatiivista piikittelyä.  

Tämä negatiivisuus alkaa alitajunnassa muokkaamaan maailmankuvaa ja heikentämään itsetuntoa. Ruvetaan pelkäämään tulevaisuutta eikä uskalleta tehdä asioita kun jos vaikka ei onnistu. Jos joku pahoittaa mielensä. Jos joku alkaa haukkumaan somessa. Alkaa kirjoittamaan vihablogia sinusta?

Eikö sille voi tehä jotain? Näin ajatteli Kemppaalan Mia. Tuo sama Mia joka sai idean Polar bear pitchingistä. Sama Mia joka sai minut innostettua hyppäämään avantoon ja aloittamaan oman startup urani.

Asmo antamassa lämmityslupausta Tuirassa

 

Tämä negatiivisia asiota kirjoitteleva porukka ei ole valtaporukka tuolla netissä. Se vain sattuu olemaan kaikista kovaäänisin. Me aidallaistujat emme vain jaksa enää osallistua keskusteluun, koska vastauksena saa vain älämölöä.

Tämän vuoksi minä hyppäsin jälleen kerran avantoon. (Vaikka ties kuinka monta kertaa vannonut, etten mene enää ikinä) Hyppäsin avantoon tekemään Lämmityslupauksen. Eli konkreettisen lupauksen, miten teen maailmasta paremman paikan.

 

Lupasin ensinnäkin itse lopettaa negatiivisen asenteen viljelyn. Lupasin että en kirjoittele someen provosoidakseni. Lupasin, että vaikka olisin täysin eri mieltä, niin keskustelen rakentavasti yrittäen asettua vastapuolen saappaisiin ymmärtääkseni paremmin. Lupasin myös, että vastaan rakentavasti vihapuheeseen, vaikka kuinka tulisi huutoa vastaukseksi. Sillä hiljentyminen on joko luovuttamista tai myötäilyä.     

 

Tee sinäkin lämmityslupaus

 

Tässä rautalangasta väännetyt ohjeet

Näytä rohkeasti esimerkkiä!

Laita itsesi kirjaimellisesti likoon hyvän asian puolesta. Astu viilentynyttä keskustelukulttuuria ja haastavia tilanteita symbolisoivaan kylmään veteen ja tee lämmityslupaus. Lämmityslupauksella osoitat, että haluat omalta osaltasi täyttää Suomen valolla, väreillä ja lämmöllä negatiivisuuden, mustavalkoisuuden ja kylmyyden sijaan. Näin homma toimii:

1. Mene avantoon tai muutoin kylmään veteen.
2. Kuvaa video (esimerkiksi kännykällä).
3. Kerro jokin konkreettinen teko, jolla lupaat lämmittää Suomea eli kierrättää hyvää vuoden aikana.
4. Haasta ihmisiä verkostoistasi tekemään lämmityslupaus.
5. Jaa videosi sosiaalisessa mediassa.
6. Lisää videoon tunnisteet:

#Suomi100C
#Suomi100
#Lämmityslupaus

https://www.lammitystalkoot.fi/

 

Asmo antamassa lämmityslupausta Tuirassa

 

Mystinen kutsuvierastilaisuus

Tällä viikolla tuli koettua mystinen kutsuvierastilaisuus. Toimistollamme hämmensivät oudot kutsukirjeet, joita oli ilmestynyt postilaatikkoomme. Kirjeissä kutsuttiin jonnekin ja sanottiin, että lisää tietoa tulee myöhemmin. Ehkä.

Oudot kutsukirjeet

Oudot kutsukirjeet

Muutaman päivän päästä kutsun saapumisesta sain sähköpostin. Siinä oli linkki oudolle sivulle, jossa oli päivämäärä 18.11., kellonaika 17.00 ja gps-koordinaatit. Gps-koordinaatit osoittivat Oulun keskustaan samaan osoitteeseen, jossa sijaitsee Business Kitchen.

Ja niin saapui 18.11.

Viimein saapui perjantai 18.11. ja kello löi 17. Oli aika selvittää, mistä on kysymys. Ovi oli auki ja kapusin portaita neljänteen kerrokseen, jossa Oulun startup-hubi nimeltä Business Kitchen sijaitsee. Siellä oli ovessa lappu, jossa luki, että väärä paikka, kiipeä vielä kaksi kerrosta.

Kuudennessa kerroksessa oli ovi auki Oulu Dev labin tiloihin. Sinne sisälle siis. Lattialla oli paperi, jossa kehotettiin laittamaan puhelin äänettömälle. Sisällä odotti toista kymmentä tuttua naamaa Oulun yrittäjäympyröistä. Oli mm. Business kitchenin, Telluksen, Demolan ja Pivon väkeä. Kaikki paikallaolijat olivat yhtä hämmentyneitä kuin minäkin. Kukaan ei tiennyt, mistä on kysymys.

Mystinen kutsutilausuus

Ville Pohjonen isännöimässä mystistä kutsuvieratilaisuutta

Lopulta Ville Pohjonen kertoi, että joku oli pyytänyt häntä toimimaan tapahtuman isäntänä ja antanut hänelle minuuttiaikataulun tasoiset ohjeet, joita noudattaa. Myöskään Ville ei tiennyt, ainakaan omien sanojensa mukaan, kuka tämän mystisen tapahtuman takana oli.

Ohjelma alkaa

Seinälle oli listattu kielletyt puheenaiheet. Niitä olivat mm. sää, startupit, pöhinä, koulu, Polar Bear Pitching ja Asmo-laturi. Katossa roikkui ilmapalloja sekä pari pinataa. Hyvin hämmentävä sisustus kaiken kaikkiaan.

Ville aloitti laittamalla näytölle sekuntikellon, joka laski minuutista alaspäin. Tehtävänä oli olla koko porukka minuutti vain hiljaa. Suoriuduimme ensimmäisestä tehtävästä kohtuu hyvin.

Seuraavaksi jakaannuimme ryhmiin miettimään, miten voisimme rentoutua. Tämän jälkeen jaoimme ajatuksiamme rentoutumistavoista koko ryhmälle. Esiin tuli mm. hölkkääminen, Netflix, jooga ja sohvalla makaaminen.
Kun kaikki olivat kertoneet omat rentoutumistapansa, kertoi Ville, että olemme kaikki väärässä! Ja että oikea rentoutumistapa on nauttia olutta ja viiniä sekä snackseja parhaassa seurassa. Samalla paljastaen tarjoilupöydän valkotaulun takaa.

Mystisen kutsuvierastilaisuus ja sen osallistujat, Kuva: Ville Pohjonen.

Ryhmäkuvan  nappaamisen jälkeen Ville luki mysteerikolta tulleen viestin, jossa sanottiin, että kutsutut ovat auttaneet pyyteettömästi Oulun yrittäjä – ja startup-skenessä ja että oli aika antaa meille jotain takaisin. Siitä siis kiitoksena nämä mysteerikutsut. Tämän kaiken takana olleen nimeä emme saaneet edelleenkään selville. Viesti oli allekirjoitettu nimellä Batman.

Lopputulema

Täytyy sanoa, että tämä Batmanin upea idea, vaivannäkö, ja tunnustus siitä, että olemme saaneet Oulun yhteisöön hyvää aikaiseksi lämmitti mieltä ja antoi taas uutta energiaa jatkaa samalla tavalla. Oulu on hieno paikka elää ja yrittää yrittää.

Elämme mystisiä aikoja, ystävä hyvä.